Hääpukunäytöksen takahuoneessa

Maaritin moninaisessa työnkuvassa on yksi rooli, jota voisi kutsua muodinrakastajan unelmahommaksi. Hän nimittäin häärää silloin tällöin muotinäytösten takahuoneessa. Kuluneena viikonloppuna Wanhassa Satamassa järjestettiin Mennään naimisiin -häämessut ja siellä häämuoti – sekä hääparia että vieraita ajatellen – esittäytyi upeassa näytöksessä.

Maaritin rooli oli tällä kertaa toimia sisäänheittäjänä. Hänen vastuullaan oli, että mallit menevät lavalle oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan, mieluiten vielä oikea valkoinen puku päällään. Tavoitteena tietysti olisi myös, että se puku näyttäisi mallien päällä mahdollisimman hyvältä. Käytännössä tämä tarkoittaa säntäilyä lavalle vievien portaiden ja takahuoneen välissä, mallien ja pukijoiden hoputtamista, hektisen – mutta silti iloisen – tunnelman luomista takahuoneeseen, hymyilemään kehoittamista… Ja satoja kyykkyjä: hääpukujen laahuksien asettelu on oma taiteenlajinsa, jossa kiireessä toisinaan onnistuu paremmin ja toisinaan huonommin. Se tunne, kun laahus asettuu täydellisesti ja juuri oikealla hetkellä musiikin kanssa…

 

Muotinäytöksien ihanuus on niiden hektisyydessä ja elämyksellisyydessä. On ihanaa luoda kokonaisuuksia, jotka tuottavat katsojilleen ideoita ja inspiraatiota, herättävät tunteita. Hääpuvut ovat jo itsessään niin näyttäviä, että niitä ei erityisesti tarvitse stailata. Silloin näytöksen tekijöiden työ keskittyy kokonaisuuteen, tietyn tunnelman luontiin. Siinä musiikilla ja koreografialla on erityinen rooli. Siitä tässä näytöksessä vastasi Suski Vilkkula. Tärkeässä roolissa on myös se yhteishenki, joka parhaimmillaan syntyy takahuoneessa näytöksen tekijöiden, mallien ja pukijoiden, kampaajien ja meikkaajien sekä tekniikan kesken. Kaikkia tarvitaan, jotta elämys voidaan luoda ja jotta mallit voivat keskittyä omaan työhönsä.

Mallit ja vaatteet ovat näytöksen näkyvin osa, itse elämys. Heidän työ on vaikeaa. Sen muistaa aina, kun yrittää ottaa itsestään hyvää kokovartalokuvaa. Sen lisäksi, että heidän tulee näyttää hyvältä (he näyttävät, aina, kuten mekin), heidän pitää saada vaate kuin vaate näyttämään hyvältä. Riippumatta siitä, istuuko se, miellyttääkö se omaa silmää, onko se oman näköinen. Näytöksissä kaikkien muiden toimijoiden tehtävänä on tukea ja auttaa heitä. Varmistaa, että he voivat keskittyä vain vaatteiden esittelyyn.

Kun Maarit reilut 11 vuotta sitten päätti siirtyä vaatealalle, hän ei osannut edes haaveilla siitä, että työskentelisi joskus muotinäytöksissä. Toisin kävin: stylistikurssin ensimmäinen viikko vei jo työharjoitteluun juuri Suskin takahuoneeseen ja siitä alkoi yhä jatkuva yhteistyö. Sen myötä Maarit on päässyt toimimaan yleinaisjantusena hyvin moninaisissa näytöksissä. Ehkä pääsemme myös tulevissa produktioissa hänen mukanaan näytösten takahuoneisiin.

Ai niin, se häämuoti. Se muuttuu, mutta on aina niin herkkää ja kaunista! Tuntuu siltä, että olkaimettomat sweetheart-kaula-aukon puvut alkavat siirtyä taaemmalle ja vaikka olkaimet ovat kapeita (mutta näyttäviä), niitä kuitenkin on. Pukujen joukosta löytyy jokaiselle jotain. Herkkiä pitsejä, monenlaisia. Tylliunelmia ja rokkia. Pitkiä laahuksia ja kapeita linjoja, avoimia selkiä ja merenheitohelmoja, upeita helmikirjailuja, pitsiyksityiskohtia…. Unohtamatta komeita miehiä liivipuvuissaan. Oih!

Alla vielä tunnelmapaloja sinulle, jotta pääset myös näytöksen fiilikseen, enjoy!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *