Brändiuskollisuudesta

Istumme Löylyssä lounaalla, pohdimme uusia postausaiheita, päivitämme kuulumisia ja parannamme maailmaa, kunnes puhe kääntyy yllätys-yllätys vaatteisiin:

Merja: Sulla on taas kiva mekko. Istuu hyvin. Kenen se on?
Maarit: Ai kiitos, tää on taas sen mun suosikkimerkin.
Merja: No niinpä tietysti. Kiva malli.
Maarit: Tää on itse asiassa samaa mallia kuin se lila pilkullinen tai punainen kukkamekko. Hihat ja kaula-aukko vaan on eri. Ja tietysti väri ja kuosi.
Merja: Ai! No tuollai ostamalla saa ainakin aina istuvia vaatteita.
Maarit: …ja näyttää muka joka päivä erilaiselta. 😀

BRÄNDIUSKOLLISUUDESTA

Vaikka rakastamme vaatteita ja shoppailua, kumpikaan meistä ei rakasta vaatteiden etsimistä silloin, kun erityisesti tarvitsee jotain. Siksi me molemmat olemme todella brändiuskollisia. Meillä molemmilla taitaa olla tapana ostaa silloin, kun löytää jotain kivaa – ei vasta silloin, kun on jo haku päällä. Syy siihen, että vaatekaapit pursuavat.

Etenkin Maaritin kaapista löytyy itse asiassa vain muutamia brändejä. Ei siksi, että hän hakisi kyseisillä brändeillä itselleen statusta: monet hänen käyttämänsä merkit ovat niitä tuntemattomampia. Vaan siksi, että brändiuskollisuus helpottaa ostamista. Silloin tietää mitoituksen ja mallit, tuntee hinta-laatu-suhteen.

Eli jos on havainnut, että jonkin tietyn brändin vaatteet istuvat itselle hyvin ja sopivat omaan tyyliin, kannattaa merkki laittaa mieleen. Siten vaatteiden ostaminen helpottuu. Turhaan sovitamme vaikkapa kymmeniä housuja – ellei erityisesti tykkää sovittamisesta – jos voimme suoraan suunnata sovittamaan jo hyväksi havaitun brändin housuja. Miten viisasta ostamista!

Suosikkimerkit voivat myös auttaa uusien brändien löytämisessä omaan vaatekaappiin ilman turhauttavaa ”sovita kaikkea” -ostoskierrosta. Maaritilla on nimittäin teoria, joka pohjautuu kokemukseen. Sen mukaan jokaisella maalla on oma peruskaavansa. Englantilaiset vaatteet ovat usein tehty lyhyelle selälle ja leveälle lantiolle. Saksalaiset ja tanskalaiset on puolestaan tehty pitkäselkäisille – tanskalaisissa vaatteissa on hieman suorempi linja. Italialaiset sopivat monelle: niissä on vain vähän hassu kokonumerointi. Kun tietää, mistä maasta oma suosikkibrändi on kotoisin, voi omaan brändiportfolioon löytyä helposti uusia merkkejä.

Maarit vannoo tällä hetkellä englantilaisten merkkien nimeen, Merja tanskalaisten ja ruotsalaisten. Mutta jos jotain ihanaa sattuu eteen, sitä sovitetaan, brändistä ja maasta riippumatta.

(Teoria ei ole täysin aukoton, mutta auttaa brändiviidakossa suunnistamista…)

 


PÄIVÄN TYYLIT

Merjan talviasu omasta kaapista:

Takki – Canada Goose | Housut – Capri Collection | Saappaat – Wonders | Huivi – Mimmi&Mike | Laukku – Longchamp | Pipo – ei merkkiä, ostettu ihanalta jälleenmyyjältä Sisustuskahvila Kardemumma/Vääksy |

Maaritin lounasasu omasta kaapista:

Mekko – Wallis | Sukkahousut – Vogue | Nilkkurit – San Marina |

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *