Tauko

Maarit kirjoittaa:

Kun aloitimme tämän blogin, olin jo uupunut. Eikä se ollut edes ensimmäinen kerta elämässäni. Uupumukseni on sitä laatua, joka ei valitettavasti koskaan mene pois vain lepäämällä ja toimintatapoja tarkistamalla. Minulla siihen kytkeytyy sairastuminen masennukseen. Siitä huolimatta uskaltauduin mukaan tähän blogiprojektiin, koska ajattelin, että hauska ja inspiroiva tekeminen, uusi suunta tekisivät minulle hyvää.

Niin ne tekivätkin. Sain valtavan energiaryöpyn irtipäästämisestä, uusista ideoista ja Merjan kanssa tekemisestä. Minä vain unohdin, että uupumus ja masennus täytyy myös hoitaa. Ne eivät mene itsestään pois, vaikka hetkellisesti siltä tuntuisikin.

Huhtikuussa tiiviin työputken jälkeen olin päättänyt levätä. Tiesin, että univaje, pienikin, on omiaan tuomaan masennuksen oireet takaisin. Merkitsin kalenteriini lepopäiviä. Sovin harkiten tapaamisia ja menoja. Olin valmis nukkumaan päiväkausia. Uni ei vain tullut. Kävin liiaksi kierroksilla. Sen sijaan palasivat itku ja lopulta voimattomuus.

On vaikea rohkaista toisia katsomaan itseään armollisen hyväksyvin silmin, kun itse en halua katsoa itseäni peilistä.
On vaikea antaa vinkkejä kesäisen värikkäistä kukikkaista asuista, kun itsestä kaikki muu kuin koko musta asu tuntuu liian räikeältä.
On vaikea tarjota muille inspiraation lähteitä, kun itse ei innostu oikein mistään.
On vaikea pitää yllä mielikuvaa positiivisesta energiasta, kun itse ei meinaa jaksaa pukea aamuisin päälleen.

On tullut aika raivata omassa elämässä tilaa eheytymiselle ja toipumiselle. Samaan aikaan yritykseni ja yrittäjä-minäni kaipaavat suurta huomiota. Kun voimavarat ovat vähissä, on tarkkaan mietittävä, mihin ne käyttää. Nyt tarvitsen niitä erityisesti siihen, että löydän jälleen itsestäni voiman tehdä ja toimia. Että löydän arkeeni ja elämääni iloa. Toisaalta tarvitsen niitä runsaasti yritykseni suunnan vahvistamiseen.

Sen myötä tämä blogi jää määrittelemättömän pituiselle tauolle. Valitettavasti.

Minulle vaatteet ja pukeutuminen ovat päivittäinen ilon ja itsevarmuuden lähde. Muoti ja tyyli ovat intohimojani. Kun niiden kanssa työskentelee, tuohon suhteeseen tulee väistämättä säröjä. Olen pitkään halunnut jakaa pukeutumisen ilosanomaa, jotta myös muut voisivat kokea vaatteet arjen pienenä nautintona. Juuri niin kuin minä koen. Nyt minusta tuntuu, että haluan olla hetken oman tyylini kanssa kahden. Vahvistaakseni suhdettani siihen ja löytääkseni jälleen pukeutumisesta sen, mitä se tavallisesti minulle tarjoaa. Ilon.

En tiedä koska palaamme. Enkä voi edes luvata, että palaamme. Aika näyttää.

Uutta alkua odotellessa:

Merjalla on uusi projekti ottamassa ensimmäisiä askeleitaan, Kasvustoori. Se tarjoaa erityisesti yrittäjyyteen, mutta myös omaan henkilökohtaiseen kasvuun työkaluja, vinkkejä ja välineitä ihanan energisellä otteella. Sitä kannattaa ehdottomasti seurata.

Itse jatkan minulle tärkeää eheytymisen välinettä, kirjoittamista, Leideilyä-blogissani. Se on ammattimaisen blogin irvikuva: ei lainkaan visuaalinen, päivittyy milloin sattuu eikä postauksista edes kerrota juuri missään. Mutta se on minulle tärkeä kirjoitusalusta ja pohdiskelunurkkaus, johon kaikenlaiset lukijat ovat tervetulleita.

Muoti ei kummankaan elämästä tässä välissä poistu mihinkään. Parhaita paloja tyylistämme saatatte nähdä meidän molempien omilla instakanavilla (Merja, Maarit), siellä kaiken muun elämän lomassa.

Tätä blogia on ollut tähän asti superihanaa tehdä. Siitä suuri kiitos teille lukijoillemme. ❤ Kuinka nopeasti otitte meidät omaksenne ja blogimme seurantaan. Ehkä me tapaamme vielä näissä merkeissä…

Joskus on vain pakko antaa elämälle ja sen metkuille periksi – ja olla itselleen armollinen.

Voimia ja iloa – niitä kaikki tarvitsemme,

Maarit

1 ajatus postaukseen “Tauko

  1. Paljon tsemppiä sinulle, Maarit, masennuksen selättämiseen. Olen ollut itsekin masentunut ja tiedän, miltä se tuntuu. Välillä nytkin mietin, että olenko masentunut vai onko jatkuvasti väsynyt ja uupunut (mieli myös) olotila vain estrogeenin vähyyttä (juu, vaihtarit jyllää, mutta pillerit kehissä).
    Voimia ja valoa, ja tulenpa kurkkimaan teidän molempien omat – ainakin Instat – seurantaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *