Kukkakimppumeditaatiota

Merja kirjoittaa:

”Teinkö minä tämän?” on ensimmäinen ajatukseni, kun kimppu on valmis.

Rakastan kukkakimppuja ja ostan niin mahdollisimman usein kotiin. Viimeisin ”muotivirtaus”, jossa kimput ovat runsaampia ja ei niin ”järjestelmällisiä” miellyttää ainakin omaa silmääni. Olen joskus yrittänyt sitoa kimppua ja muodostaa varsista spiraalia, mutta olen todennut sen olevan mahdoton tehtävä – ainakin minulle. 🙂 Niinpä teen varsin vapaamuotoisia asetelmia. Jos ja kun kyseessä ei ole valmis kimppu, asettelen kukat itse maljakkoon.

Olin ilmoittautunut jo kauan sitten keväiselle kukkiensidontakurssille Kukkahuone Linneaan, mutta kiireen takia mietin osallistumiseni peruuttamista. Viime viikot ovat olleet todella kiireisiä ja vaikka rakastan työtäni, tällä hetkellä vuorokauden tunnit eivät vaan tunnu riittävän kaiken tekemiseen. Ajattelin kuitenkin, että ehkäpä parin tunnin irrottautuminen työasioista tekee vaan hyvää ja päätin sittenkin mennä.

Aloitimme siitä, miten vihreistä tehdään kimpulle pesä. Näyttipä se helpolta, kun kukkakauppias pyöräytti pesän käden käänteessä. Sen jälkeen kukka toisensa perään pujoteltiin vaivattomasti pesään ja noin kymmenessä minuutissa oli mitä kaunein kimppu valmis!

Meidän vuoro! Valitsin ensin kimppuuni vanhan omenapuun oksan, jonka ympärille aloin tehdä vihreistä spiraalia. Ensimmäisellä kerralla en onnistunut. Mutta kun kurssin vetäjä opasti minua, että kimpun pitää levätä etusormen ja peukalon välissä, eikä sitä saa puristaa, homma lähti sujumaan! Olen aika nopea liikkeissäni, enkä ihan hirveästi suunnitellut kimppua, lähdin vaan intuitiivisesti toteuttamaan tehtävää.

Miten ihanan meditatiivista – kukka toisensa jälkeen sujahti kimppuuni ja välillä kimppua korjattiin apuvoimin. Spiraalin tekeminen ei ollut helppoa, mutta kuten kukkakauppias alussa sanoi, runsas pesä auttoi kukkien sijoittelussa ja varret menivät kuin itsestään oikeille paikoille. Keskityin vain ja ainoastaan kimpun tekemiseen, en ajatellut töitä tai mitään muutakaan. Nautin ihanien kukkien kauneudesta. <3

Lopputulos oli hämmästys ja iloinen yllätys – kimpusta tuli juuri minun näköiseni. Siinä on pionia, ruusua, jaloleinikkiä, fresiaa, veronicaa, afrikantähdikkiä – vihreinä eucalyptusta, ruscusta, peiponkaalia… Ja itsehän en siis suurinta osaa näistä tunnistanut, vaan sain tukea apujoukoilta. 😉

Ihana kurssi, ihana tauko kiireeseen! Onneksi menin ja haluan ehdottomasti uudestaan. Mm. Kukkahuone Linnea Klaukkalassa järjestää monenlaisia kursseja, niistä voit lukea lisätietoja täältä. Voin suositella lämpimästi, jos haluat oppia sitomaan kimpun ja samalla nauttia ihanasta kukkameditaatiosta. 🌸

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *