Tarinamme

Kun kaksi muodin ammattilaista tapaa muotiin liittyvän ison projektin alkuvaiheilla viestiäkseen ja toteuttaakseen muodin maailmaa, voisi luulla, että keskustelut jäisivät pyörimään vaatteiden ja kenkien ympärille. Vaan toisin kävi.

Maarit on alkuvuodesta käymässä siellä, missä Merjan showroom ennen sijaitsi. Ollaan tavattu jo aiemmin, muutamassakin miitingissä, mutta ei vielä varsinaisesti tunneta. Projekti, joka toi meidät saman pöydän äärelle on jo alkumetreillä kohdannut vastoinkäymisiä. Niinhän ne aina. Siinä pöydän äärellä on kuitenkin aistittu, että puhumme muodista ja markkinoinnista samalla tavalla.

Maarit on juuri kuullut, että Merja on vetäytynyt luottamustehtävästä projektiin liittyen ja päättää astua sisään showroomiin kuullakseen lisää. Merja kertoo, että elämässä on haasteita juuri nyt. Että hänelle on tärkempää keskittyä siihen, että yritysasiat hoituvat – keskittyä perheeseen ja omaan jaksamiseen. Maarit näyttää keskittyvän vain nilkkureiden sovitteluun, mutta toteaa lopulta: ”Ymmärrän ratkaisusi oikein hyvin. Itsellänikin on burn-out-tausta ja on koko ajan mietittävä, ettei kuormitu liikaa”.

Alkaa keskustelu elämästä, itsetuntemuksesta, mielen ja kehon hyvinvoinnista, arvoista. Meille on tyypillistä käydä sitä siinä samalla kun hypistelemme tulevan kauden vaatteita ja koruja, sovittelemme kenkiä tai ihastelemme laukkuja.  Voimme hyvin aloittaa lauseen: ”Ihana mekko” ja päättää se toteamukseen, että ”oivalsin muuten eilen itsestäni uutta.” Muoti on osa elämäämme ja persoonaamme. Niinpä se on myös osa elämämme kriisejä, joista olemme oppineet molemmat niin paljon ja jotka ovat muokanneet meitä sellaisiksi kuin nyt olemme.

On elokuu ja aikaa kaksi viikkoa projektin huipennukseen. Maarit pelmahtaa jälleen Merjan uudelle showroomille ja silmäilee siellä olevia tuotteita. Hän käy rauhattomana läpi vaaterekkejä. Niitä samoja kuin pari päivää sitten ja edellisellä viikolla. Merja kysyy: ”Onko kaikki ok?” Ennen kuin Maarit saa suunsa auki, tunneryöppy on jo ulkona. Kyyneleet kertovat vastauksen.

Siitä huipennuksesta tuli kuitenkin juuri sellainen, kuin toivottiin: menestys.

 

Joulukuussa me kaksi yksinyrittäjää vietämme yhdessä yritystemme pikkujouluja. Jo aiemmin on tahoillamme alkanut pohdinta, miten voisimme yhdistää voimiamme ja osaamistamme. Juomme edullista samppanjaa (ensi vuonna sitten jotain kalliimpaa), ideoimme tätä blogia – ja nauramme, paljon! Merja on puhunut blogista jo pitkään. Maarit on himmaillut, koska on pelännyt, ettei energia riitä. Pikkujouluissa hän tosin tietää, että pian hänen kalenteristaan vapautuu runsaasti aikaa, omasta tahdostaan: voimavarojen loppuessa on ollut pakko vetäytyä projektista.

Pohtiessa jälkikäteen tehtyjen elämänvalintojen järkevyyttä, sitä helposti näkee vain ne negatiiviset puolet. Kaikessa on kuitenkin aina myös jotain hyvää ja kaikella on tarkoituksensa. Tuo projekti on ensin istuttanut meidät saman pöydän ääreen. Samanlainen tapa ajatella markkinointia loi tunteen, että puhumme samaa kieltä. Kriisimme sen ulkopuolella ja siihen liittyen ovat saaneet meidät jakamaan tuntemuksiamme. Sen myötä olemme ystävystyneet ja oppineet luottamaan toistemme tukeen. Se on kasvattanut meitä molempia ihmisinä ja yrittäjinä. Lopulta se on johtanut yhteistyöhön tässä blogissa – ja ties vaikka mihin vielä tulevaisuudessa…

Ei vain suruja vaan myös iloja. Siinä jossain välissä on myös naurettu. Itsellemme, toisillemme, elämälle – ja niille kriiseille… Tänään otimme profiilikuvia tätä blogia varten ja nauruksihan se meni. 😀

4 ajatusta postaukseen “Tarinamme

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *